sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Riippumatto



Kello löi kaksitoista ja ilmoitti minulle, että oli keskiyö. En saanut unen päästä kiinni joten nousin sängystä ja menin parvekkeelle istumaan. Otin matkalla hanasta lasillisen vettä ja heittäydyin riippumattoon, jonka isä ja minä olimme viime kesänä innostuneet parvekkeelle asentamaan. Ilma oli yllättävän tyyni ja viileä. Metsästä kuului lintujen laulu ja aamuaurinko teki nousuaan. Aamun kajo oli täydellinen ja tuntui, kuin maailma olisi hetkeksi pysähtynyt.

Olin saanut aamulla kuulla vanhempieni eroavan. "saanut" on ehkä väärä sanavalinta, paremmin tilanteeseen sopisi joutunut. Äiti oli huutanut isälle koko edellisen illan ja valittanut tämän olevan saamaton ja laiska. Isä päinvastoin oli raivonnut äidille ja sanonut rakastavansa toista naista, joka rakastaisi myös häntä. Olin vienyt pikkuveljen mummin luo, jotta hänen ei tarvitsisi kuulla aikuisten riitelyä. Automatka mummille ei ollut helppo, sillä veljeni kysyi minulta useaan kertaan miksi itken ja miksi isä oli sanonut äidille pahasti. 8-vuotiaalle oli vaikea kertoa totuutta ja totesin vain kaiken olevan hyvin.

Päätin jäädä kotiin yöksi. Isä oli lähtenyt illalla ovet paiskoen tummalla Audillaan uuden naisystävänsä luo ja äiti oli takertunut punaviinipulloon. Se oli Casillero del Diablo Cabernet Sauvignon, paholaisen punaviiniä. Herkullista, täyteläistä ja mustaherukkaista, mutta niin koukuttavaa. Ei tullut mitenkään yllätyksenä, että äiti turvautuisi siihen. Ostin siis kerrankin tarpeellisen äitienpäivälahjan.

Olin lopulta liian väsynyt itkemään. Silmiäni kirveli ja ne punersivat ja tuntuivat raskailta. Käperryin sikiöasentoon ja nappasin viltin päälleni. Riippumatto huojui hitaasti, koska tuuli ei ollut antamassa sille vauhtia. Riippumatto oli ainoa jäljellä oleva muisto isästä, josta en ehkä hetkeen kuulisi mitään.

Aamulla olisi tarkoitus mennä kouluun, sillä en jaksanut jäädä kotiin surun ja murheen keskelle. Äiti pärjäisi kyllä, kunhan hänellä olisi ystävä tukena. Onneksi tätini ja heidän serkkunsa olivat aamulla tulossa äidin luokse ja minä saisin lähteä suorittamaan lukiota loppuun. Uni ei vieläkään tullut ja vesilasikin oli jo hetkessä tyhjentynyt. Kuten ilma, mielenikin oli nyt tyyni ja viileä. Palasin takaisin sänkyyni ja heitin peiton päälleni.
Riippumatto heilui vielä parvekkeella.


keskiviikko 22. toukokuuta 2013

5. Hienostuneen mielipuolen tarina

Hannibal (2001) on yhdysvaltalainen Ridley Scottin ohjaama jännityselokuva. Elokuva perustuu Thomas Harrisin romaaniin ja on jatkoa Uhrilampaat- elokuvalle. Elokuvan pääosaa tohtori Hannibal Lecteriä näyttelee Anthony Hopkins.
 Elokuvaa edeltävät tapahtumat, kun kokelasagenttina toiminut Clarice Starling (Julianne Moore) haastattelee mielipuolisista murhista ja ihmissyönnistä syytettyä Lecteriä tämän istuessa elinkautista. Kaksikon välille muodostaa läheinen side. Lecter kuitenkin onnistuu pakenemaan. Hannibal- elokuvan alkaessa Lecter ottaa agentti Starlingiin yhteyttä kymmenen vuoden jälkeen. Lecterin uhrina ollut, mutta hengissä selvinnyt Mason Verger (Gary Oldman) juonii kostoa Lecterille ja on suunnitellut tämän murhaamista. Verger saa avukseen Firenzen poliisissa työskentelevän Rinaldo Pazzin (Giancarlo Giannini). Starling pyrkii löytämään Lecterin ennen Vergeriä ja tämän miehiä. Samanaikaisesti Firenzessä pakoileva Lecter lähettää Starlingille kirjeitä olinpaikastaan kirjoittaen hienostuneella tyylillään. Kaikki kuitenkin lopulta kääntyy päälaelleen, mutta sairaalloiselta silpomiselta ei voida välttyä.
 Elokuva painottuu Hopkinsin esittämän tohtori Lecterin elämään. Hienostuneen sarjamurhaajan vaiheita tarkkaillaan elokuvan aikana ja muut hahmot jäävät selkeästi pienempään rooliin. Firenze nousee suureen asemaan. Elokuva koostuu irrallisista osista, jotka lopulta nitoutuvat yhteen. Parhaimman suorituksen elokuvassa tekee Hopkins, jonka mielipuolinen, huonoa käytöstä halveksiva roolihahmo ihastuttaa katsojaa karmivalla ja hienostuneella tavalla. Hetken ajan voi jopa tuntea kunnioitusta Lecteriä kohtaan kunnes herää todellisuuteen ja ymmärtää kuinka mieleltään sairas hahmo on. Muut hahmot jäävät Hopkinsin suorituksen varjoon eivätkä onnistu säväyttämään katsojaa. Hyvän yrityksen kuitenkin tarjoaa Starlingin työkaverina toimiva Paul Krendler (Ray Liotta). Liottan esittämä sovinistinen Paul onnistuu ärsyttämään katsojaa ärsyttävällä luonteellaan. Siinä hahmo onnistuu, hänen tilanteessaan valitettavasti, myös Lecterin kohdalla.
Elokuva henkilökohtaisesti miellytti, koska julmuudet jätettiin elokuvassa kohtuullisiin määriin ja takerruttiin ennemmin psykologiseen kikkailuun. Hannibal on elokuvana kohtuullinen suoritus ja todennäköisesti vaatii katsojalta kokemuksen edeltäjästään Uhrilampaista, eikä sovi kaikista herkimmille katsojille.

lauantai 4. toukokuuta 2013

4. 11. Miehinen maailma



 Harvat meistä tietävät, että katolista kirkkoa on hallinnut jo 265 paavia, mutta moni voi jo arvata, että yksikään heistä ei ole ollut nainen. Kun aletaan muistella yhdysvaltojen presidenttejä, moni ymmärtää, että Yhdysvalloilla ei ole koskaan ollut naispresidenttiä. Näihin maailman arvostetuimpiin ammatteihin ei ole koskaan huolittu naisia ja voi olla hyvin todennäköistä ettei tulla koskaan huolimaan.

Brittiläinen The Economist Intelligent Life selvitti miesten ja naisten määriä erilaisissa tehtävissä. Tulokset oli nähtävissä Anu Nousiaisen julkaisemassa Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä 10/2011.  Tulosten joukosta löytyy myös Suomessa listattuja ammatteja ja arvoja. Miehet johtavat selkeästi kategorioissa professorit, Suomen arkkipiispat, tuhat eniten pääomatuloa saaneet sekä kunnan- ja kaupunginjohtajat. Samalla naiset johtavat tilastoja Suomessa turvakotien asiakkaiden listalla, 80 vuotta täyttäneiden joukossa sekä 13-17-vuotiaiden psykiatrisella hoidossa olevien listalla. Nämä kyseenalaiset saavutukset kertovat naisten voivan pahoin miesten dominoivassa maailmassa.

 Tutkimuksen tulokset osoittavat, että naiset ovat ympäri maailmaa miehiä heikommassa asemassa. Tulokseen vaikuttavat varmasti kehitysmaissa tapahtuva naisten oikeuksien heikko asema ja vakiintunut paikka kotona tai epämukavissa oloissa esimerkiksi puuvillapelloilla. Näissä maissa vain harvoilla on varaa kouluttautua ja siihen onnekkaaseen asemaan pääsevät usein vain miehet. Silti kehittyneissä maissa tilanne voi olla erilainen mutta ei naisten kannalta sen parempi. Tutkimus ei valitettavasti selitä syytä siihen miksi naiset eivät työskentele yhtä korkeissa asemissa, kuin miehet. Uskottavia syitä voi olla naisten halu perustaa perhettä aikaisessa vaiheessa jolloin pitkäaikainen kouluttautuminen ei ole mahdollista. Toinen mahdollinen syy on, että naiset eivät halua niin sanottuihin miehisiin ammatteihin ja johtamistöihin. Tämä ei kuitenkaan koske sitä suurta osaa naisista, joka haluaisi edetä elämässään, mutta ihmisten asenteet, ennakkoluulot ja vanhanaikaiset naisen aseman korostamiset voivat estää nämä haaveet. Naisten ja miesten välit työelämässä ovat kiristyneet myös palkkauksen takia ja feministiset aatteet ovat saaneet naisten keskuudessa yhä enemmän kannatusta.

 The Economist Intelligent Life -tutkimuksen mukaan miehet johtavat henkirikosten uhrien, alkoholiin kuolleiden ja sepelvaltimotautiin kuolleiden listaa ylivoimaisella johdolla. Kaikki myös ymmärtävät, että miehet kuolevat keskimäärin nuorempina, kuin naiset, sillä miehet kärsivät joko huonoista elintapatottumuksista tai perinnöllisistä sairauksista, jotka lyhentävät heidän elinikää. Kukaan ei voi myöskään kieltää sitä faktaa, että miehet nauttivat alkoholia runsaasti naisia enemmän ja ovat siten alttiita alkoholin aiheuttamille sairauksille. Miehiä kuitenkin arvostetaan jostain syystä naisia korkeammalle  työmaailmassa.  Tästä voi päätellä, että naiset ovat suvunjatkamisen takia riskityöntekijöitä yrityksille erityisesti äitiyslomien takia. Samalla voi myös miettiä,miksi miehiä arvostetaan työelämässä enemmän vaikka he todennäköisesti sairastuvat vakavammin ja joutuvat eläkkeelle tai sairaslomalle todennäköisemmin.

 Yhteenvetona tutkimuksen osoittamista tuloksista ja yleisestä tiedosta voidaan todeta, että miehet ovat naisia paremmassa yhteiskunnallisessa asemassa. Tähän tulokseen ovat varmasti johtaneet useat syyt, mutta tilanteen korjaamiseksi ja tasa-arvon korostamiseksi erityisesti palkkauksessa ja ihmisten asenteissa tulisi tapahtua muutoksia, jotta ihmiset voisivat paremmin ja kaikkia kohdeltaisiin tasa-arvoisesti.








tiistai 30. huhtikuuta 2013

Mikä on ylioppilasessee ja miten se tehdään?

- Essee arvioi yleissivistystä ja kirjallista ilmaisukykyä
- Aineistona voi käyttää asiatekstejä, kaunokirjallisia tekstejä ja mahdollisesti muita materiaaleja
- Tekstissä oma otsikko ja sen eteen tulee tehtävänumero
- Essee on n. konseptin mittainen

kesken

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

3. Maailman muuttuminen ei helpota vanhusten arkea

Tuomas Kyrön kirja Mielensäpahoittaja (2010) kertoo vanhasta miehestä, joka huomaa ikääntyessään maailman muuttuvan silmissä, päättää avautua ajatuksistaan ja pahoittaa mielensä monista asioista. Tarinaa kerrotaan vanhuksen silmin ja hänen näkökulmistaan. Luvussa Vaniljaeskimo päähenkilö vierailee terveyskeskuksessa nuoren lääkärin luona, jota hän kutsuu reppulääkäriksi ja joka tuottaa tälle pettymyksen liian tuttavallisella käytöksellään. Päähenkilö myös huomaa vastaanotolla maailman muuttuneen hänen nuoruudestaan ja pohtii mielessään muutoksia.

 Tekstissä ilmenee hyvin vanhusten kokema ahdistus maailman muuttumisesta entistä kehittyneempään suuntaan. Vanhukset tiettävästi saavat turvaa nuoruudessa opituista tavoista arjessaan, joita eivät mielellään muuttaisi. Ihmetystä päähahmolla aiheuttavat erityisesti lääkärin tuttavallinen käytös ja huono kielioppi puheessa. Vanhuksen reaktiosta saa käsityksen ihmisten kanssakäymisen muuttumisesta aikojen saatossa ja asioinnin muuttumisesta epävirallisempaan suuntaan. Tekstistä kuitenkin ilmenee viisaus, jota ikä on vanhukselle tuonut, sillä miehen puheesta huomaa, kuinka hän kokee kahden euron tuhlaamiseen jäätelöön hurjana asiana. Hänestä selvästi huokuu säästeliäisyys ja varoistaan huolehtiminen.

 Vanhuksen puheista huomaa myös, että nykyään tapahtuva julkinen hellyydenosoittaminen ei olisi ollut aikaisemmilla sukupolvilla yhtä sallittavaa. Päähenkilö toteaa: "Minusta halaaminen kuuluu makuukamarin puolelle, julkisella paikalla hävettää". Maailman muutosten pelko näkyy myös miehen lausahduksessa: "Kuljin taksiseteleillä edestakaisin, kun terveyskeskuksen parkkipaikalla saattaa joutua peltikolareihin ja niitten vakuutuslappujen täyttäminen on minun näölläni aikamoinen urakka."

 Suuren yllätyksen vanhukselle aiheuttaa jäätelökojulla työskentelevä tumma tyttö, joka osaa suomea. Ymmärrettävästi miehen nuoruudessa harvoin törmäsi kadulla tummaihoiseen tai ylipäätänsä ulkomaalaisen näköiseen ihmiseen. Vanhus miettii huvittavasti tytön nähdessään: "Syödäänkö Etiopiassa jäätelöä, tuskin sitä heti ovat ostaneet niillä rahoilla, jotka nälänhätäkeräykseen 1983 laitoin."     (231)

keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

2. Mielipidekirjoitus (17.4.2013)


Kunnioitusta, kiitos ja olkaa hyvä!

 

Tuskin kukaan suomalainen, edes tynnyrissä kasvanut, on onnistunut välttämään uutisoinnit Alppilan yläasteelta erotusta opettajasta Antti Korhosesta. Kuten tarina kertoo, Korhonen toimi ruokailun valvojana kyseisellä ruokatunnilla, kun sai kimppuunsa häiriköivän nuorukaisen. Korhonen halusi toimia asiallisesti ja rauhoittaa tilanteen häätämällä nuorukaisen ruokalasta. Lopputuloksena oli opettajan erottaminen, mikä nosti suuren kohun. Tämän täysin turhan erottamisen takia pienet omahyväiset riiviöt ovat voineet käyttää hyväkseen viattomia opettajia.


 Eräs uhri on läheinen tuttuni, joka työskentelee koulumaailmassa. Hän oli aikeissa sanoa nuorelle pojalle, että tämän käytös on sopimatonta, kun äkkiä poika alkoi uhkailemaan tuttuani ja kehotti tätä varomaan aikeitaan ettei tälle kävisi kuin Antti Korhoselle. Hei haloo ihmiset, eivät ne pennut tyhmiä ole vaikka iän laskemiseen ei riittää kahden käden sormet!


 Itseäni tapaus alkoi pelottamaan. Tällä hetkellä koen kunnioitusta opettajien rankkaa työtä kohtaan ja tunnustan, ettei minusta olisi siihen. Ehkä minusta on tullut aikuinen niin henkisesti kuin iältänikin, sillä alan säälimään niitä nuoria, jotka tuhlaavat elämäänsä kauppakeskuksien käytäville energiajuomatölkit kädessään huutelemassa v-sanoja ohikulkeville ihmisille. Monet nuoret tuntuvat tuhlaavan aikaansa tyhjänpäiväiseen eivätkä koe halua kehittää itseään missään muodossa. Monen lahjakkaan nuoren elämä valuu kurkusta alas alkoholin muodossa. Aivosolut huutavat apua ja päivät kuluvat sairaalassa vatsahuuhteluissa. Tulee kuitenkin muistaa, että tämä ei koske kaikkia nuoria, mutta kyllä näitä "äidin kullannuppujakin" riittää.


 Nuoret ovat kadottaneet kunnioituksensa muita ihmisiä kohtaan ja muut ihmiset ovat menettäneet kunnioituksensa nuoria kohtaan. Maailma on julma, mutta jos nuoret ja vanhemmat ihmiset eivät tee asian parantamisen eteen mitään, ei tilanne tule muuttumaan. Nuoria ei yksin voi syyttää ja paheksua. Nuorien ja vanhempien ihmisten tulisi miettiä jo tulevaa eikä elää hetkessä. Kaikki varmasti toivovat, että Suomi pysyisi tulevaisuudessakin hyvinvointivaltiona, jossa työikäiset olisivat hyvin koulutettuja ja tuottavia ylläpitämään Suomen taloutta ja hyvinvointia. Suomi on saanut kehuja PISA- tutkimuksissa hyvästä koulumenestyksestä, mutta uskon vahvasti, että kehuja ei satele enää kauan. Tästä ei voi yksin syyttää opettajia tai oppilaita, mutta yhteiskunnan kehitys on vaikuttanut asiaan varmasti. Ennen oli ennen, mutta nyt tulee miettiä nykyisyyttä ja tulevaa.

 Olen jo huomannut, että me suomalaiset nuoret olemme nykyisin enemmän teknologian orjina ja yhä useampaa meistä valvottaa öisin tietokone, televisio ja älypuhelimet entistä myöhäisempään. Olemme myös oppineet siihen, että useat asiat tuodaan meille tarjottimella ja meistä on tullut aggressiivisia, viikonloppuisin viinaa juovia vihanneksia. Tämä on osittain meidän syytämme, mutta emme me luonnostaan pahoja ole. Olemme vain päässeet joskus liian helpolla ja emme ole osanneet vaatia haasteita joita kuitenkin pystyisimme tekemään.


Koen jo ahdistusta ajatellessani tulevaisuuttani ja työelämää. Minun olisi hyvä oppia 2010-luvun nuorena kuvainnollisesti heittämään tarjotin ja ottamaan ohjat omiin käsiini. Onko minulla toivoa pärjätä tässä julmassa maailmassa, jossa vain lujalla tahdolla ja korkealla koulutustasolla voi työllistyä ja pärjätä elämässä? En jaksa uskoa, että ainakaan huutelemalla mahdolliselle pomolleni rivouksia ja näyttämällä työkavereilleni keskisormea tulisin selviämään. Uskon, että minun tavallani moni nuori toivoisi aikuisilta kannustusta ja uskoa siihen mihin ikinä ryhdymme.


Toivoisin opettajilta ja erityisesti vanhemmilta täyttä tukea nuorten oppimista varten, jotta me voisimme toteuttaa itseämme. Ymmärrän itse nuorena sen, että jos unelmien saavuttamista ja opiskelua ei tueta, eivät nuoret pysty itsekään uskomaan unelmiinsa. Me emme aina edes ymmärrä, kuinka suuria asioita pystyisimmekään tekemään. Me kuitenkin olemme Suomen tulevaisuus, eikä sitä voi hakea Kiinasta mittatilaustyönä.



keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Perjantain 12.4 tehtävät

 a. Lue Leena Krohin kirjoittama teksti, joka on peräisin Ihmisten vaatteissa -romaanista. (Tekstin saa opettajalta monisteena) Kirjoita tekstille jatkoa (100-150 sanaa). Pyri säilyttämään tekstin tyyli mahdollisimman samankaltaisena.

a.) Mies vaikutti epäilyttävältä. Hänen olemuksensa, tympääntynyt ilmeensä ja erikoinen tapansa lukea lehteä vaivasivat Emiliä. Emil tuijotti miestä, vaikka lihakeiton lämmin tuoksu hiveli jo hänen aistejaan. Keitto alkoi jo saada hänen huomionsa kunnes mies yllättäen käänsi katseensa kohti Emiliä ja hymähti. Lusikka oli pudota Emilin kylmistä käsistä. Hän ei olisi halunnut välittää miehestä vaan syödä kurnivaan nälkäänsä, mutta miehen tuijotus häiritsi Emilin ruokailua ja Emilin oli pakko nostaa katseensa keitosta.
  "Aina vain sataa ja ulkona on ruman harmaata", mies totesi äkäisesti. Emil katsoi ulos ja ihmetteli miehen puheita. Sadehan oli jo lakannut ja harmaus oli aikeissa väistyä auringon säteiden tieltä. Mies nousi yllättäen pöydästään, viikkasi lehden ja kiitti tarjoilijaa. Tämän jälkeen mies poistui kuppilan narisevasta ovesta. Emilin lihakeitto oli jo kylmää.

b. Tee sanalista, jossa on kotipaikkakuntasi nimi, jonkin olemassaolevan tien nimi, jokin kuukausi, jokin ruoka, laulaja (nimi) ja eläin.

Kirjoita lyhyt tarina (80-120 sanaa), jossa ovat mukana kirjoittamasi sanat. Sanoja voi taivuttaa ja niiden järjestystä muuttaa. Tarinan pitää käsitellä rakkautta, ystävyyttä tai kuolemaa. Muoto ja tyyli ovat vapaita


b.)
Lappeenranta
Liisankatu
helmikuu
kanasalaatti
Macklemore
leijona
   

Oli kylmä helmikuu. Macklemore asteli pitkin Liisankatua Lappeenrannan keskustan läheisyydessä. Yllättäen häntä kohti käveli leijona. Macklemore kiljaisi ja kanasalaatit lensivät hänen käsistään maahan. Leijona murahti vihaisesti. Macklemore joutui paniikin valtaan ja juoksi pitkin Liisankadun jyrkkää ylämäkeä. Hän juoksi, minkä jaloistaan pääsi, mutta kun tie alkoi käydä liian raskaaksi, hän lyhistyi maahan. Leijona asteli hänen vierelleen. Se ei ollut vihainen vaan ojensi tassunsa Macklemorelle ja tämä otti siitä kiinni ja nousi ylös. Macklemore ja leijona kävelivät yhdessä ystävinä auringon laskuun.